Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus kiinnostaa lähes jokaista laitteen hankintaa harkitsevaa. Kysymys esitetään usein yksinkertaisessa muodossa: paljonko laite kuluttaa sähköä?
Kysymys on ymmärrettävä. Useimmiten pelkkä kulutusluku ei kuitenkaan kerro vielä kovin paljon.
Oleellisempaa on ymmärtää, mitä sähköllä saadaan aikaan ja kuinka paljon ilmalämpöpumppu voi vähentää muuta lämmitystä. Juuri siksi Freidalla ilmalämpöpumpun sähkönkulutusta tarkastellaan osana kokonaisuutta, ei yksittäisenä lukuna.
Sinun ei tarvitse tuntea hyötysuhteita tai teknisiä arvoja ymmärtääksesi, mistä säästö syntyy. Tässä artikkelissa käymme asian läpi selkeästi ja käytännön esimerkkien kautta.
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus – miksi pelkkä kulutus ei kerro kaikkea
Ilmalämpöpumppu toimii eri tavalla kuin perinteinen sähkölämmitys. Se ei tuota lämpöä suoraan sähköstä, vaan siirtää sitä ulkoilmasta sisälle.
Tämän vuoksi laitteen käyttämä sähkö on vain osa kokonaisuutta. Yhdellä kilowattitunnilla sähköä voidaan tuottaa useita kilowattitunteja lämpöä, mikä tekee ilmalämpöpumpusta energiatehokkaan vaihtoehdon.
Ilmalämpöpumpun ideana ei ole käyttää mahdollisimman vähän sähköä, vaan tuottaa mahdollisimman paljon lämpöä mahdollisimman vähällä sähköllä.
Siksi pelkkä kulutuslukema voi joskus johtaa harhaan. Olennaisempaa on tarkastella kokonaisuutta: kuinka paljon energiaa laite käyttää ja kuinka paljon se samalla vähentää muuta lämmitystä.
Esimerkki: ilmalämpöpumpun sähkönkulutus ja säästö käytännössä
Kuvitellaan omakotitalo, jonka lämmitykseen kuluu vuodessa noin 20 000 kWh sähköä.
Kun ilmalämpöpumppu otetaan käyttöön, kokonaiskulutus voi pienentyä esimerkiksi noin 25 prosenttia. Tällöin vuosittainen sähkönkulutus vähenee noin 5 000 kWh.
Se on energiaa, joka aiemmin tarvittiin kodin lämmittämiseen, mutta jonka ilmalämpöpumppu pystyy hyödyntämään tehokkaammin ulkoilmasta.
Monessa kodissa säästö näkyy pienempänä energiankulutuksena, mutta myös tasaisempana lämpönä ja parempana asumismukavuutena ympäri vuoden.
Pitkällä aikavälillä säästetty energia voi nousta kymmeniin tuhansiin kilowattitunteihin.
Mitkä tekijät vaikuttavat ilmalämpöpumpun sähkönkulutukseen
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus ei ole vakio, vaan siihen vaikuttavat monet kodin ja käyttötapojen ominaisuudet.
Sama laite voi kuluttaa eri kohteissa hyvin eri tavalla riippuen siitä, kuinka paljon lämpöä tarvitaan ja miten lämpö pääsee jakautumaan rakennuksessa.
Keskeisimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat:
- ulkolämpötila ja vuodenaika
- kodin koko ja pohjaratkaisu
- eristys ja rakennuksen ikä
- asetettu sisälämpötila
- laitteen malli ja kunto
Tästä syystä tarkkaa kulutuslukemaa ei voi antaa ilman tietoa kohteesta.
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus viilennyksessä
Kesäkäyttö herättää usein kysymyksiä sähkönkulutuksesta. Moni yllättyy siitä, kuinka vähän viilennys lopulta kuluttaa energiaa.
Käytännössä viilennys on yleensä varsin edullista. Lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on kesällä suhteellisen pieni, joten laitteen ei tarvitse tehdä paljon työtä.
Tämän vuoksi viilennys maksaa usein vain joitain kruunuja päivässä, vaikka vaikutus asumismukavuuteen voi olla huomattava.
Kun koti pysyy tasaisen viileänä myös hellepäivinä, arki tuntuu mukavammalta niin päivällä kuin yölläkin.
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus talvella
Talvella ilmalämpöpumpun sähkönkulutus kasvaa, koska lämpöä siirretään suuremmasta lämpötilaerosta.
Samalla kasvaa kuitenkin myös laitteen tuottama hyöty. Ilmalämpöpumppu korvaa talvella muuta lämmitystä ja auttaa pitämään lämmityskustannukset kurissa.
Juuri tästä syystä talvikäyttö on tärkein vaihe, jolloin ilmalämpöpumppu maksaa itseään takaisin.
Pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltu ilmalämpöpumppu pystyy tuottamaan lämpöä tehokkaasti myös pakkasilla, jolloin säästöpotentiaali on suurimmillaan.
Miten laitteen valinta vaikuttaa ilmalämpöpumpun sähkönkulutukseen
Kaikki ilmalämpöpumput eivät ole yhtä energiatehokkaita. Erot näkyvät erityisesti siinä, kuinka paljon lämpöä laite pystyy tuottamaan käyttämäänsä sähköä kohden.
SCOP-arvo kertoo laitteen kausihyötysuhteesta. Mitä korkeampi arvo, sitä enemmän lämpöenergiaa saadaan samalla sähkönkulutuksella.
Myös laitteen soveltuvuus pohjoisiin olosuhteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten tehokkaasti se toimii talvella.
Siksi oikean laitteen valinta on usein yhtä tärkeää kuin itse laitteen käyttö.
Freidalla on kahden vuosikymmenen ja 130 000 asennetun lämpöpumpun kokemus pohjoisista olosuhteista. Suunnittelemme jokaisen ratkaisun aina yksilöllisesti kodin, tarpeiden ja toiveiden mukaan.
Liikaa vaihtoehtoja? Löydä oikea minuutissa.
Miten käyttötapa ja huolto vaikuttaa ilmalämpöpumpun sähkönkulutukseen
Ilmalämpöpumpun todellinen kulutus riippuu paljon siitä, miten sitä käytetään arjessa.
Tasainen käyttö on yleensä energiatehokkaampaa ja suositeltavaa kuin jatkuva päälle ja pois -kytkeminen. Kun laite saa ylläpitää lämpötilaa tasaisesti, sen toiminta pysyy tehokkaana. Lisäksi jatkuva käynnistäminen kuormittaa laitetta turhaan.
Myös laitteen huollolla on suora vaikutus energiankulutukseen ja suorituskykyyn.
Ilmalämpöpumppu kerää itseensä likaa ajan myötä. Säännöllinen suodattimien puhdistus, sekä ammattilaisen kattavampi huolto 2-3 vuoden välein voi lisätä laitteen energiatehokkuutta jopa 20-30%.
Freida Care
Ilmalämpöpumppujen määräaikaishuollot, puhdistushuollot, vikakorjaukset ja takuuhuollot – huolella ja ammattitaidolla.
Huollamme vuodessa 20 000 lämpöpumppua.
Tiivistelmä
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on pieni suhteessa siihen hyötyyn, jonka laite tuottaa.
Oleellista ei ole yksittäinen kulutusluku, vaan kokonaisvaikutus kodin energiankulutukseen ja lämmityskustannuksiin.
Kun ilmalämpöpumppu on oikein valittu, ammattitaidolla asennettu ja sitä käytetään oikein, se vähentää energiankulutusta merkittävästi ja samalla lisää asumismukavuutta ympäri vuoden.
Usein kysytyt kysymykset ilmalämpöpumpun sähkönkulutuksesta
Monissa kotitalouksissa säästö on keskimäärin noin 20–30% lämmityskuluista. Tarkka säästö riippuu talosta, lämmitysjärjestelmästä ja sähkön hinnasta.
Ei kuluta.
Viilennys on usein varsin edullista, koska laitteen ei tarvitse tehdä paljon työtä pienessä lämpötilaerossa.
Yleisesti ottaen viilennys maksaa noin 5-15 kruunua, riippuen laitteen koosta ja ulkolämpötilasta.
Talvella lämpöä siirretään suuremmasta lämpötilaerosta, mikä lisää laitteen työmäärää. Samalla se kuitenkin korvaa muuta lämmitystä, jolloin kokonaiskustannukset pysyvät talvella huomattavasti alempina.
Vaikka ilmalämpöpumpusta puhutaan usein talvipakkasten yhteydessä, suurin osa säästöstä syntyy syksyllä, talvella ja keväällä silloin, kun ulkolämpötila on lähellä nollaa tai vain muutamia asteita pakkasen puolella.
Näissä olosuhteissa ilmalämpöpumppu pystyy hyödyntämään ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa erittäin tehokkaasti ja vähentämään muun lämmityksen tarvetta merkittävästi.
Kyllä. Huoltamaton laite kuluttaa enemmän sähköä ja toimii heikommin. Säännöllinen puhdistus ja huolto auttavat pitämään kulutuksen alhaisena ja laitteen toimintakunnossa.
Suosittelemme säännöllistä ilmalämpöpumpun huoltoa 2-3 vuoden välein.
Yleensä ottaen ei kannata. Tasainen käyttö on energiatehokkaampaa kuin jatkuva sammuttelu, joka lisää sähkönkulutusta. Lisäksi jatkuva käynnistely kuormittaa ja kuluttaa laitetta turhaan.
Ei ole. Nykyiset, modernit ilmalämpöpumput on varustettu ohjausautomatiikalla, joka pitää huolen siitä, ettei laite vaurioidu päällä ollessaan ääriolosuhteissakaan.
Laadukkailla, pohjoisen olosuhteisiin suunnitelluilla ilmalämpöpumpuilla ei ole pakkasrajaa.
Löydä sopiva ilmalämpöpumppu
Sinun ei tarvitse tietää lämpöpumpuista.
Kerro vain kodistasi, tarpeistasi ja toiveistasi – me hoidamme loput.
Kokeile heti – saat suosituksen ja hinnan minuutissa.
